Veera Juntunen

Lopputeksti ja vähän kaikkea muuta Kerron nyt vähän tässä viimeisessä blogissani tästä blogista ja sen työstämisestä. Minulle tulee aina jaksoja, jolloin olen todella motivoitunut kirjoittamaan ja tekemään töitä. Helposti silloin illalla teen kauhean pitkiä romaaneja. Sitten puolet ajasta on sitä, että ei voi vähempääkään mikään kirjoittaminen. Olen vissiin joku tämmöinen sekasikiö. Oliko tästä blogista hyötyä? No entiedä. Minulla kesti kirjoittaa tätä kauhean kauan, vaikka ajattelin alussa että ihan helppo juttu. No eipä ollu mikään helppo välttämättä jos minulla kesti puolivuotta tätä kirjoittaa. Olihan tämä silti jollain tapaa hyödyllistä. Kyllä tässä vähän oppii ilmaisemaan itseään. Itsellä kun tämä lukihäiriö on, niin on vaikeuttanut tilannetta. Vai valehtelenko ihan vain itselleni vai onko tämä vain tekosyy? En tiedä itsekkään. onko ollut kiireitä toisen vuoden aikana? Ei. Makoillessa on mennyt syksystä asti. Harmittaa että koulua ei nyt kauheasti ollut vaan enemmänkin itse...

haluisin kertoa ihan yleisesti minun opinnoista mitä olen tehnyt tämän amiksen aikana. Se ensimmäinen koulupäivä oli jännitävä että ihan sydän hakkasi varmaan kurkussa asti kun ensimmäistä kerta astui koulunpihalle. Vastassa ulkona oli opetaja  joka ohjeisti meidät sisälle ja siitä Timperin kiihyttämöön. Siellä oli todella mukava tunnelma, korkea katto, pimeää, mutta ikkunasta tuli auringonvaloa. Se Timperin humina oli todella kivan kuuloista, ihan oikeasti!! Se toi niin paljon tunnelmaa. Viikot ja kuuakudet vieri ja tutustuin luokkaan hyvin, sain hyviä kavereita joiden kanssa vaan leikkiä jossain pelihuoneessa. Projektit alkoivat, teimme yhdessä sekä yksin töitä. Koulu täällä yleisesti on ollut melko rentoa. En kauhean monesti ole koulun takia stressannut. Olen saanut melkein kaikki hommat tehtyä ajallaan. Nämä kirjoitushommat on itselle melko hitaita projekteja, mutta saan nämä tehtyä kuitenkin. Täällä opitaan enemmän vain tekemällä, ei meitä suoraan ohjeisteta miten asiat ...

Haluisin tässä postauksessa kertoa Maalaismarkkinoista, minulle kyllä enemmän tuttu nimeltään Nälkämaan markkinat. Siitä on kyllä pitkä aika kun nälkämaan markkinat  olivat, mutta täytyy tehdä jostain koulun tapahtumasta blogipostaus, niin teen nyt näistä. Maalaismarkkinat ovat aina joka syksy Kajaanin ammattiopiston Seppälässä. Eli siis ns. maatilalla, miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Olen käynyt kahdesti siellä koko elämäni aikana, en oikeastaan ikinä tiennyt niistä ennenkuin tulin opiskelemaan. Ensimmäisellä vuodella olin somevastaavana. Valokuvasin siellä monia asioita, jotka sitten laitettiin  Kainuun ammattiopiston facebokiin, ja jos en väärin muista, niin myös Instagramiin. Silloin en oikein osannut odottaa millaiset ne markkinat olisivat olleet, se oli kivaa, että pääsi ihan kuvaamaan sinne. Toisella vuodella meillä piti mennä markkinoille yrityksenä. Me rakensimme kojun sinne ja esittelimme meidän yritystä. Tarjosimme valokuvauspalvelua myös, mutta siinä ei kä...

Olen oikeastaan tosi aika laiska videoiden katsoja. En niinkään vietä aikaani Youtubessa tai oikeastaan missään muuallakaan suoratoistopalevuissa, esim c-more ym. ja mitä näitä nyt on.  Katson toki netflixiä, mutta hyvin harvoin. Ehkä kerran vuodessa. Jos tiedän että jostain hyvästä sarjasta on tullut uusi kausi, kävelen ärrälle, ostan Netflix lahjakortin ja katson kauden yhdessä viikonlopussa. Siihen se sitten jääkin. En oikein edes pidä elokuvien katselusta kavereiden kanssa. Olisihan sitä muutakin hauskempaa tekemistä kuin istua sohvan nurkalla ihan hiljaa ja tuijottaa televisiota. Mutta elokuvateatterit ovat asia erikseen, siellä minä kavereiden kanssa tykkään käydä.  Ihme kyllä, mutta ne Youtube videot alkavat kiinnostavan kun olisi muuta tärkeämpää tekemistä. Kuten esimerkiksi töissä olen yhtäkkiä katsomassa Matukan Sontaboxia tai jotain ihan muuta. Minulla oli vaikea keksiä mistä videosta kertoisin, koska ei ole yhtä tiettyä josta minä pidän/yhtä aihetta. Ja s...