Ensimmäinen blogipostaus
Noniin, tämä on minun ihka ensimmäinen blogipostaus ikinä. Melkein. Jos sitä 12vuotiaan Veeran ''eka blogi'' postausta ei lasketa.
Mikä tää blogi on? Tää blogi on äidinkielen valinnaiskurssia varten. Tuhat sanaa on 1osp. Odotan mielenkiinnolla, millainen prosessi tämä blogin kirjoittaminen on. En paljon blogeja lue, kun se lukeminen on ollut välillä niin hidasta. Niin en tiedä, mitä kaikkea tänne voisi kirjoitella. Mutta yritetään silti.
Voisin nyt ensimmäisessä postauksessa kertoa itsestäni. Olen siis Veera, melko pirteä tyyppi. Asun Suomussalmen Kirkonkylällä. Mutta ei tämä Suomussalmi niin metsässä ole, vaikka niin jotkut ajattelee. Onhan täällä kummiskin 8 000 ihmistä ja onhan täällä mukavasti kauppoja. Ja on niitä porojakin, mitkä ottaa kesäisin aurinkoa rannoilla.
Vietän vapaa-aikaani arkisin Kajaanissa soluasuntolassa kaverini kanssa. Viikonloppuisin menen aina kotiin. Kuvailen myös aikapaljon, mutta tykkään kuvata enemmän ihmisiä. Ja sitä mallia ei saa usein mukaan kuvauksiin, niin se on jäänyt vähän vähemmälle.
Muuten perheeseeni kuuluu isä, äiti ja kaksi isoveljeä. Sitten vielä vähän pullea labradorinnoutaja Kira.
On meillä mummola Raatteentiellä ja sielläkin tulee paljon pyörittyä. yli 80 hehtaaria metsää ja mukavasti peltoa. Hankittiin kesän alussa sinne lampaita yhdessä naapurin kanssa. Melko söpöjä ja hassuja otuksia ne lampaat. Yksi käyttäytyy kuin koira; seuraa perässä kun kutsuu paikalle, nuuhkii ja kerjää leipää. Just siitä lampaasta mietittiin, kun näyttää vähän maha laahustavan maassa, että oisko sille karitsa syntymässä. Sitten päädyttiin lopputulokseen, että se on vain lihava.
Mutta se karitsa syntyi sittenkin, mutta eri lampaalle. Se oli yllätys. Ja päädyimme lopputulokseen että se lihava lammas onkin pässi,
En ole mikään taitava kirjoittaja. Mulle todettiin amiksen ekan vuoden lopussa lievä lukihäiriö ja se hieman vaikeuttaa mun luku-ja kirjoitustaitoa. Mutta mun isä on taitava kirjoittaja ja mä kadehdin häntä. Hän kirjoittelee ihan harrastuksenakin pitkiä novelleja ja mielipidetekstejä. Kirjoittaa myös ihan joka ikinen päivä koneistaja juttuja jonnekkin koneistaja sivulle, mutta ei mua silleensä oikein kiinnostakkaan, ei hän niitä mulle ikinä näytäkkään. Hauisin osata kirjoittaa yhtähyvin kuin isäni, Mutta eihän tässä postauksessa pitänyt puhua isästäni, vaan itsestäni!!
En ole elämässäni harrastanut oikein paljoa. Harrastin viidennellä luokalla teatteria, ja se oli
yksi parhaimmista jutuista siihen asti elämässäni. Opin mm. näyttelemään kukkaa. Kyllä. Kukkaa, joka heiluu tuulessa. Lopetin teatterin kummiskin ala-asteella.
Mutta rakkaus teatteriestyksiä kohtaan ei ole hiipunut. Olen käynyt katsomassa kymmeniä esityksiä, ja vain yksi niistä oli surkea. Ja sekin oli amiksen ensimmäisellä vuodella oleva esitys teatterissa. Siitä ei ymmärtänyt, että mitä himputtia siinä tapahtuu. Eikä ymmärtänyt moni muukaan minun lisäksi.
Ihme kyllä, en ole ikinä käynyt Suomussalmen kesäteatterissa, vaikka hyviksi ihmiset niitä kehuu.
Mikä tää blogi on? Tää blogi on äidinkielen valinnaiskurssia varten. Tuhat sanaa on 1osp. Odotan mielenkiinnolla, millainen prosessi tämä blogin kirjoittaminen on. En paljon blogeja lue, kun se lukeminen on ollut välillä niin hidasta. Niin en tiedä, mitä kaikkea tänne voisi kirjoitella. Mutta yritetään silti.
Voisin nyt ensimmäisessä postauksessa kertoa itsestäni. Olen siis Veera, melko pirteä tyyppi. Asun Suomussalmen Kirkonkylällä. Mutta ei tämä Suomussalmi niin metsässä ole, vaikka niin jotkut ajattelee. Onhan täällä kummiskin 8 000 ihmistä ja onhan täällä mukavasti kauppoja. Ja on niitä porojakin, mitkä ottaa kesäisin aurinkoa rannoilla.
Vietän vapaa-aikaani arkisin Kajaanissa soluasuntolassa kaverini kanssa. Viikonloppuisin menen aina kotiin. Kuvailen myös aikapaljon, mutta tykkään kuvata enemmän ihmisiä. Ja sitä mallia ei saa usein mukaan kuvauksiin, niin se on jäänyt vähän vähemmälle.
Muuten perheeseeni kuuluu isä, äiti ja kaksi isoveljeä. Sitten vielä vähän pullea labradorinnoutaja Kira.
On meillä mummola Raatteentiellä ja sielläkin tulee paljon pyörittyä. yli 80 hehtaaria metsää ja mukavasti peltoa. Hankittiin kesän alussa sinne lampaita yhdessä naapurin kanssa. Melko söpöjä ja hassuja otuksia ne lampaat. Yksi käyttäytyy kuin koira; seuraa perässä kun kutsuu paikalle, nuuhkii ja kerjää leipää. Just siitä lampaasta mietittiin, kun näyttää vähän maha laahustavan maassa, että oisko sille karitsa syntymässä. Sitten päädyttiin lopputulokseen, että se on vain lihava.
Mutta se karitsa syntyi sittenkin, mutta eri lampaalle. Se oli yllätys. Ja päädyimme lopputulokseen että se lihava lammas onkin pässi,
En ole mikään taitava kirjoittaja. Mulle todettiin amiksen ekan vuoden lopussa lievä lukihäiriö ja se hieman vaikeuttaa mun luku-ja kirjoitustaitoa. Mutta mun isä on taitava kirjoittaja ja mä kadehdin häntä. Hän kirjoittelee ihan harrastuksenakin pitkiä novelleja ja mielipidetekstejä. Kirjoittaa myös ihan joka ikinen päivä koneistaja juttuja jonnekkin koneistaja sivulle, mutta ei mua silleensä oikein kiinnostakkaan, ei hän niitä mulle ikinä näytäkkään. Hauisin osata kirjoittaa yhtähyvin kuin isäni, Mutta eihän tässä postauksessa pitänyt puhua isästäni, vaan itsestäni!!
En ole elämässäni harrastanut oikein paljoa. Harrastin viidennellä luokalla teatteria, ja se oli
yksi parhaimmista jutuista siihen asti elämässäni. Opin mm. näyttelemään kukkaa. Kyllä. Kukkaa, joka heiluu tuulessa. Lopetin teatterin kummiskin ala-asteella.
Mutta rakkaus teatteriestyksiä kohtaan ei ole hiipunut. Olen käynyt katsomassa kymmeniä esityksiä, ja vain yksi niistä oli surkea. Ja sekin oli amiksen ensimmäisellä vuodella oleva esitys teatterissa. Siitä ei ymmärtänyt, että mitä himputtia siinä tapahtuu. Eikä ymmärtänyt moni muukaan minun lisäksi.
Ihme kyllä, en ole ikinä käynyt Suomussalmen kesäteatterissa, vaikka hyviksi ihmiset niitä kehuu.
Kommentit
Lähetä kommentti